lauantai 10. joulukuuta 2011

Nyt piti saada teille jotain kertomusta pienistä penneleistä...Mutta vuodatus ei ole antanut laittaa yhtään kuvaa sivuilleen ...ihan voi vaan tekstiä kirjoitella ja koska kaikki jotka näitä joskus on lukenut tietää ettei miun sanallinen arkkuni kovin paljoa tekstiä luo... Siksi on ihana saada kuvia kertomaan ...menikös se jotenkin niin että 1 kuva kertoo enemmän kuin 100 sanaa.
Siis koirajuttuja ollaa kiireisenä syksynä tehty vaikka ja mitä...Rally-tokossa on kisailtu, Velho ja Kämmi nyt VOITTAJA-luokassa ja muut koirat Taika, Kidi ja Penni saavat kisata AVOIMESSA.
Minä kävin koulutusohjaaja kurssin sillä saralla...ja vedettiinhän me yksi kurssikin jo Sannan ja Soilin kanssa.
Iisi kisasi siis TK1 ja kävi Jyväskylässä napsimassa kolmannen SERTinsä näyttelyn saralla.Messarssa karvattomana ERI3 ja SA

Agilityssä Kämmi opettaa Lefaa ja Velho liitelee kesäisin Petran kanssa (tai joskus minun) ja minulla siis jäi vain Penni <3 Taikan siirryttyä Petran ohjaukseen koska sillä koiralla olisi potentiaalista mahdollisuutta pärjätä siinä lajissa. (paitsi juoksun jälkeen teki melkoisen takapakin muodossa valeraskaus, eihän silloin voi kovaa mennä) Velhon kanssa tokoilen ja rally-tokossa nostin sen voittajaan syksyllä. Mutta Petra otti sillä kuitenkin rally-tokon SM-kilpailussa yhden kisa-radan...

Agilityä en ole ulkokauden loputtua päässyt tekemään koska Penni astutettiin lokakuussa, sulhasena niin kovin hienosti näyttelyssä pärjännyt  Nada Kajanderin jenkkituonti trikki-uros IDO joka on oikelta nimeltään:  TRIUMPH AMERICAN IDOL AT MEI DAN tästä linkki koiranetin tietoihin: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN28773%2F06&R=88
Idolla on 7-8 jälkeläistä agilityn parissa, muutama näyttelyssä ja maan mainio Surku tokossa (jolla toki on myös huippu ohjaaja)  jonka luona olimme edellisessä juoksussa valitettavasti se astutus ei tuottanut tulosta niin siirryimme varmempaan ja kokeneeseen urokseen ISÄÄN ;) koskaan kun ei ole "järkevää" yhdistää kokematonta narttua, melko kokemattomia omistajia (astutuksissa :-) ja sitten kokematon uros...

Mutta niihin pentuihin:
Penni on toteuttanut kaikki mahdolliset haaveet mitä olen jossain välissä ehtinyt haaveilemaan...kaikin puolin. Se ultrattiin 4:viikon jälkeen tukevasti tiineeksi ja ainakin 3 vauvan alkua siellä näkyi...

Ennen kuin sanon mitään iki-ihanista koiravaaveista kerron tarinan KISSA Pesosesta jonka huomasimme olevan samaan aikaan tiine myös.
Sen lasketusta ajasta kun tiesi vain luoja...muttei meille suostunut kertomaan mitään, saimme arvuutella vain kissojen syntymää...HUOH...Sitten se rupesi niitä yläkerran varastossa muovisäkissä porsimaan sunnuntai iltana 27.11-11 ...Kun se löydettiin siellä synnyttämässä n klo 17-18 Viirun näköinen oranssi poikapentu oli jo silloin  kuollut...Voi toista. Jäin  siis vahtimaan sen synnytystä ja Pesonen antoikin minun olla ihan ongelmitta mukana. Kohtuullisen ajan kuluessa syntyi pieni vaalea tyttö joka painoi vain 50g mutta oli todella pirteä ja kova imemään

...Sitten pysähtyi...nukahdinkin jo ja n klo 03 yöllä autoin poika-pennun mailmaan joka painoi n 77g ja voi virkeästi <3

..luulin jo kaiken olleen ohi ja lähdin töihin niin että Patrik ja Petra jäivät vahtimaan kissan tilaa siksi päiväksi varmuuden vuoksi. Kävihän siinä sitten nin että se sai vielä yhden tyttöpennun n.klo 11-12 välillä päivällä joka valitettavasti tuli istukan kanssa samaan aikaan niin ollen myös kuolleena...Melko pitkään kesti synnytys ja tuntui ettei ´Pesonen oikein tajunnut mitä niille pienille rääpäleille pitäisi tehdä... kaksi pentua siis jäi, joista toinen oli aivan surkean pieni ja kun kaksi päivää oli mennyt niin se lakkasi imemästä...yritin kaksi päivää syöttää sitä parhaani mukaan...turhaan...se ei nostanut painoa yhtään vaan aina ennen ruokintaa se oli alle 50g ja ruokinnan päälle yli 50g ...se pieni tyttö nukkui sitten ikiuneen n 4pvää vanhana...Eikä ne ikävät tähän loppuneet...6päivää vanhana, sunnuntai aamuna Petra huusi meitä ylös missä kissanpennut olivat...Pesonen oli  kynnellä raapaissut pennun nahan halki kyljestä n 3cm pystysuuntaisen haavan...lihat vain näkyi. Kyynerpäässä oli pistohaava ja ranne sen seurauksena retkotti alaspäin...Kunnan eläinlääkärin saimme kiinni ja pääsimme sinne. Mutta koska 140g painava pieni kaunis kissapoika ei kestäisi nukutusta niin eläinlääkäri suositteli nukutusta iki-uneen...Tee mikä on pakko sanoin ja itkua vääntäen pidin kiinni pojasta :( ei ollut kaukana nuoren ell itkukaan....


Kaiken tämän jälkeen jäimme odottamaan koiranpentuja kauhun sekaisin tunnelmin :/
Sain lupauksen että seurakaverimme Mustosen Saija tulisi auttamaan synnytyksessä jos tarvetta olisi. Mutta koska penni rupesi olemaan melko levoton jo 59 vuorokauden illalla. Kysyin Sarin työpäiväni ajaksi vahtiin Sari on siis kennel Yokotain kasvattaja jolta meillä on Taika ja Kidi.

Koiranpentuihin siis. vuorokausilla 60  8.12-11 Pennillä siis oli jo koko päivän selkeä avautumisvaihe. Edellisenä iltana lämmöt olivat menneet alle sen maagisen 37 asteen joten tiesimme että pian tapahtuu...20-21 välillä siis Pennillä oli jo selkeitä polttoja ja se ravasi ympäri huonetta n 8-10minuutin välein. 21.00 rupesi olemaan työntöpolttoja joilla se saa eteenpäin kanavassa olevaa ensimmäistä pentua...22.01 syntyi musta-valkea tyttö joka painoi 129g
Penni pelästyi takapäässään olevaa kipua ja jouduin sitä tiukasti pitämään kauluksista kiinni jotta vaavi pääsee turvallisesti mailmaan <3 sen ollessa putsattuna ja tissillä 22.22 syntyi bi-merle tyttö joka oli hiukan isompi 135g...Nämä kaksi olivat villejä ja virkeitä ja "kun ne karkasivat tissille oli Pennin aika huilata ja kerätä voimia jatkoon. Ultra näytti siis aikanaan 3 pentua varmaksi...tiesimme että yksi tulisi vielä...23.30 syntyi sitten se pieni pojan-.naskali joka painoikin vain 70g ja sen istukka oli irronnut jossain välissä ja oli jo kummallisen näköinenkin...vedet olivat jo vihreät ja haisivatkin pahalle...pentu oli veltto ja vaisu ja kuivattuamme ja katkastuamme sen napanuoran, putsattuamme sen nielua ja karvapeitettä hierottuamme, luulimme  sen jo vetelevän viimeisiään...se ei lähtenyt missään vaiheessa imemään itse.
00.40 syntyikin sitten yllätys vauva se neljäs mitä ei edes näkynyt ultrassa. Mutta toki tiesin että se ei aina pidä paikkaansa joten seurailimme narttua joka ei oikein rauhoittunut hoitamaan ja aina välillä supisteli pentua eteenpäin kanavassa...Yllätys oli iso bi-merle uros jolla painoa oli 140g se olikin vallan villi tapaus joka huutaa ja rymyää menemään tissille...taas ihmettelimme Penniä kun se jälleen työntelee rauhallisesti edelleen...
01.02 syntyikin sitten musta-valkea poika joka painoi 111g
Kolmen pennun sijasta olimmekin saaneet 4 reipasta koiranpennun alkua ja yhden pienen raasun joka taisteli kyllä sitten reilun vuorokauden, keuhkot rohisivat ja seuraavana iltana numero 3poika oli pienten koirapoikien taivaassa:





Meillä ON nyt siis 4 aivan uskomattoman ihania pentuja laatikossa tuhisemassa ja Penni onkin melko väsynyt vieläkin synnytyksesta.

 Ei niistä ehkä koskaan tule muotovalioita mutta toivottavasti ne valtaavat vielä jonkun sydämmen ja antavat näin paljon isoa joskus omalle ihmiselleen <3 mie ainakin rakasta niitä suunnattomasti jo nyt <3 mitenhän niistä malttaa sitten luopua kun sen aika tulee. Tyttöjä ei näillä näkymin ole vapaana mutta pari poika-koiraa saattaa etsiä n 7-8 viikon päästä omaa rakasta ihmistä <3
Ylpeä äitikoira vaaveineen <3 musta-velkeilla siis saattaa vielä hiukan isompina tulla näkyviin TAN merkit mutta nyt ovat niin tummia ettei sellaisia näy vielä ainakaan....

1 kommentti:

  1. Hui miten kauhean näköinen tuo kissanpennun kylki :'( onnea kuitenkin koiranpennuista ja toivottavasti niiden elämä starttaa vähän valoisammin! :)

    VastaaPoista